MouMou-blogissa oli haaste, johon tällaisen astiaesteetikon oli pakko tarttua. Bloggaaja pyysi näkyviin materiaalia, millaisia astioita itse kukin kerää ja tarinoita niiden takaa. Itse olen kerännyt erilaisia astiasarjoja 14-vuotiaasta asti, jolloin ensimmäisen kerran pyysin syntymäpäiviksi Arabiaa. Varoitus, seassa osaltani myös katkeraa vuodatusta ;)
Ensimmäinen keräykseni kohde oli yllänäkyvä Arabian sarja, 24h, ja sen vihreä väri. Halusin jotain pelkistettyä ja aikaa kestävää, mutta serkkujeni keräämä Teema ei ollut juttuni. 24h oli melko tuore sarja tuolloin, ja päädyin ihanaan vihreän sävyyn. Vihreään sävyyn, jonka valmistus loppui vuonna 2006.
Ehdin kuitenkin kerätä hyvän määrän ennen tuota, puoli tusinaa kuvassa näkyviä leipälautasia ja murokulhoja, 9 kpl mukeja ja muutaman riisikulhon. Lisäksi minulla on yksi "pitsalautanen" jota käytän tarjoiluastiana sekä pari espressokuppia.
Edelleen olen kiintynyt 24h:n selkeään muotoon ja mukavaan käytettävyyteen. Olenkin harkinnut valikoiman laajentamista valkoisella värillä.
Lasitavaran suhteen perinteisen Aino Aallon ja kartion rinnalle on kertynyt Tommy Tabermannin teksteillä varustettuja nesteensäilytysastioita. Tämä sarja ilmestyi useita vuosia sitten Muurlan valikoimiin lasien ja maljakoiden edustuksella. Keskimmäisiä laseja minulla on kaikki ilmestyneet, samoin korkeita tuoppeja. Viinilaseja en kuitenkaan hankkinut kuin kaksi ilmestyneestä neljästä, ja toinen särkyi vuosi sitten. Niitä myydään edelleen, mutta erilaisella muotoilulla, joka ei ole yhtä silmääni miellyttävä kuin tuo aiempi.
Laseissa on ihania Tabermannin lyhyitä aforismeja ja sitaatteja, kuten ensimmäisessä kuvassa ylhäällä näkyy.
Olen tykästynyt kaikkeen retroon tilpehööriin, kuten huomaa esimerkiksi
tästä postauksestani. Tätä edustaa myös tuoreimmat keittiöni aarteet, viime kesänä saamani kesävihanneskattila, sekä joulupaketista löytynyt Pikku Myy -kattila. Emalipinnoite itsessään on jo viehättävä, saati sitten näin hienoilla kuvituksilla. Näissä 2000-luvun kattiloissa on kuitenkin se hyvä puoli, että emali on ainoastaan ulkonäköä. Mikään ei siis automaattisesti pala pohjaan näissä kattiloissa =D
- susa lee
Ensimmäinen keräykseni kohde oli yllänäkyvä Arabian sarja, 24h, ja sen vihreä väri. Halusin jotain pelkistettyä ja aikaa kestävää, mutta serkkujeni keräämä Teema ei ollut juttuni. 24h oli melko tuore sarja tuolloin, ja päädyin ihanaan vihreän sävyyn. Vihreään sävyyn, jonka valmistus loppui vuonna 2006.
Lasitavaran suhteen perinteisen Aino Aallon ja kartion rinnalle on kertynyt Tommy Tabermannin teksteillä varustettuja nesteensäilytysastioita. Tämä sarja ilmestyi useita vuosia sitten Muurlan valikoimiin lasien ja maljakoiden edustuksella. Keskimmäisiä laseja minulla on kaikki ilmestyneet, samoin korkeita tuoppeja. Viinilaseja en kuitenkaan hankkinut kuin kaksi ilmestyneestä neljästä, ja toinen särkyi vuosi sitten. Niitä myydään edelleen, mutta erilaisella muotoilulla, joka ei ole yhtä silmääni miellyttävä kuin tuo aiempi.
Taas tuli leivottua, johtuen useasta tekijästä.
Toinen syy leipomisintoon on uusi lasinen tarjoiluvatini. Löysin eilen Sokoksesta puoleen hintaan kauan himoitsemani kuvun, jollaista ihailin mm. Pientä säätöä -elokuvassa. Ja pitihän se heti myös koekäyttää =D.
